keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

12 / 2014 Voimaharjoittelu

Kirjoitin aiemmin ristiin harjoittelusta ja silloin nostin esiin pyöräilyn positiiviset vaikutukset juoksuun. Tällä kertaa otan aiheeksi voimaharjoittelun. Vaikka juoksu mielestäni kuormittaa hyvin koko kroppaa, niin vaikuttaahan se pääosin alaraajoihin. Pelkän juoksemisen on osoitettu vähentävän ponnistusvoimaa ja edistävän lihaksiston epätasapainoa. Varsinkin epätasainen kehitys voi johtaa loukkaantumiseen.

Voimaharjoittelussa täytyy pitää mielessä, että sillä pyritään kehittämään juoksua, mutta toisaalta yhtä tärkeää on estää lihasepätasapainon syntyminen. Tämän vuoksi voimaharjoittelussa ei saa pelkästään keskittyä jalkojen lihaksiin. Jalkojen lisäksi keskivartaloa ja yläraajoja tulee vahvistaa.

Voimaharjoittelua löytyy useanlaista. Pääsääntöisesti pidempiä juoksumatkoja ajatellen kahden tyyppinen harjoittelu tukee sitä. Täytyy kehittää sekä maksimivoimaa että kestävyyttä. Koska juoksija ei voi harjoitella täysipainoisesti pelkän voiman kanssa niin lisäksi harjoitteluun kuuluu voimaa ylläpitävät harjoitukset.
Aloittavalle juoksijalle suosittelisin kuntopiiriä. Tutkimusten mukaan kuntopiiri kohottaa juoksussa kestävyyttä ja juoksuvauhtia; jopa silloinkin, kun juoksua ei tutkimuksen 10 viikkoisen keston aikana edes tehty. Lisäksi tutkimuksen aikana havaittiin, että osallistujien rasvamäärä putosi keskimäärin kilon verran ja lihasmassaa kertyi 1,5 kiloa enemmän, sekä tietenkin merkittävää kasvua voimatasoissa.

Kuntopiirissä tehdään kymmenkunta liikettä kolme kertaa. Liikkeitä toistetaan 30 sekuntia ja liikkeiden välillä on 15 sekunnin tauko, pääosin sen vuoksi, että ehditään seuraavalle laitteelle. Työ-leposuhde on näin ollen 2:1. Toistoja 30 sekunnin aikana ehtii tekemään noin 15 tai muutaman enemmän. Parhaiten kuntopiirin tekeminen tieten onnistuu erityisesti siihen keskittyvässä harjoitteluvuorossa, mutta pystyy sen tekemään ominkin päin.

Kuntopiirin liikkeet suunnitellaan monipuolisiksi ja tasaisesti kroppaa kuormittaviksi. Yksi mahdollinen sarja on esimerkiksi: (penkki-) punnerrus, vatsalihakset, jalkaprässi (kyykky), ylätalja, selkälihakset, yläpunnerrus, jalan koukistajat, hauiskääntö, reisipenkki ja soutu (maastaveto). Suuren osan näistä liikkeistä voi tehdä ilman laitteita omalla painolla, kuminauhalla ja jumppapallolla. Nuo suluissa merkityt harjoitteet ovat voimanoston liikkeitä ja ovat vaihtoehtoisia.  Enkä näe mitenkään merkityksellisesti, jos joitain liikkeitä korvaa vastaavanlaisilla tai jos tuosta sarjasta pudottaa liikkeen pari pois.

Totutteluvaiheessa painot voivat olla 40 prosenttia maksimista. Kuntopiirejä voi tehdä muutaman kerran viikossa. Parin viikon totuttelun jälkeen painot voi nostaa 50-60 prosenttiin maksimivoimasta. Kuntopiirikertoja on viikossa 2-3 kappaletta. Suurelta osin tämä riittää juoksijan talvikauden voimaharjoitteluksi, ainakin ensivaiheessa. Halutessaan voi muutamassa liikkeessä nostaa suurempia painoja, mutta tällöin toistot tiputetaan viiteen kertaan. Nämä liikkeet voivat olla noita voimannostoliikeitä tai niiden vaihtoehtoja. Hiljalleen voi yrittää näissä liikkeissä kohottaa painoja.

Kun kevät saa ja aurinko alkaa lämmittämään, voidaan kuntopiirikerrat tiputtaa yhteen kertaan viikossa. Kuntopiiri kannattaa kuitenkin pitää ohjelmassa läpi vuoden.